Löydettyään mustan huumorin jalokiven Antti Tuomaisen kansainvälinen menestys nousi entistä laajemmaksi. Nyt häntä voi pitää yhtenä kansainvälisesti menestyneimpänä suomalaisena dekkaristina. Tuomaisen kirjoja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, ja niitä myydään ulkomailla enemmän kuin kotimaassa. Uusin teos Hirvikaava tarjoaa viihdyttävää ja yllätyksellistä jännitystä.

Antti Tuomaisen nousu kansainväliseen maineeseen alkoi hänen kolmannesta kirjastaan Parantaja. Ruotsalainen kirjallisuusagentuuri Salomonsson Agency nappasi  Tuomaisen talliinsa ja alkoi edustaa häntä Suomen ulkopuolella. Kirja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle.

Vuonna 2020 julkaistu Jäniskerroin herätti amerikkalaiset elokuvatuottajat. Amazon Studios tuottaa Mandeville Filmsin kanssa elokuvan, ja sen pääosaan on tulossa näyttelijä Steve Carrell. Elokuva esitetään kansainvälisillä valkokankailla.

Ehkä päätökseen on vaikuttanut hyvien päähenkilöiden ja kutkuttavan mustan huumorin lisäksi myös se, että Tuomainen tekee kolmiosaista sarjaa. Sen toinen osa Hirvikaava ilmestyi tänä vuonna, ja kolmatta osaa hän kirjoittaa parhaillaan.

Tuomainen laajensi vuonna 2016 kirjoitustyyliään. Keravan kirjaston haastattelussa hän sanoo muuttaneensa tyyliään kirjoittamisensa pakosta. Hän ei tehnyt laskelmoivaa suunnitelmaa urakehityksestä, vaan kaipasi uudenlaista otetta tekstiinsä. Tämä siitä huolimatta, että kolmiosaisen sarjan päähahmoksi muodostui laskelmoiva vakuutusmatemaatikko.

Hirvikaavassa Tuomainen jatkaa tarinaa seikkailupuiston kiemuroista. Vakuutusmatemaatikko Henri Koskinen kamppailee talousvaikeuksissa olevan SunMunFun-puiston johdossa. Hän sai puiston johdettavakseen, kun velimies Juhani piiloutui velkojiaan kuoleman rajan taakse. Testamentissa Henri sai seikkailupuiston laitteineen, velkoineen ja velkojen perijöineen.

Vastakkaiset tavat hahmottaa ja ymmärtää maailmaa kuvastuvat Henrissä ja Juhanissa. Henri on rationalisti ja tieteelliseen tutkimiseen luottava, kun taas Juhani on taivaanrannan maalari, joka ei usko faktoihin. Kun Tuomainen kirjoittaa sarjassaan veljeksistä, heistä Juhanissa on jotakin tuttua. Häntä työelämäkonsultit kutsuisivat visionääriksi, joka innostaa työntekijöitä entistä parempiin suorituksiin. Mutta esikuva löytyy myös korkeammalta taholta. Juhani lietsoo seikkailupuiston työntekijöitä ja kuvailee heitä Henrille:

”Upeita ihmisiä. Uskomaton määrä energiaa ja positiivista latausta. Kaikki synkkyys ja lohduttomuus on kadonnut. He näkevät jälleen mahdollisuuksia, Henri. He näkevät tulevaisuuden.”

Lukiessa välähtää mielessä Donald Trump ja katteettomat lupaukset tehdä Amerikan seikkailusta entistä suurempi.

Seikkailupuisto on Tuomaiselta oiva valinta tarinan ympäristöksi. Viihtymisen näyttämönä se vertautuu elämässä ja maailmassa viihtymiseen. Teollisten tavaroiden valmistamisen ohella kansantaloudet pyörivät karusellimaisesti myös ihmisten viihtyvyyden ehdoilla. Siitä koronasulut ovat oiva osoitus. Jos ihmiset eivät pääse viihdyttämään itseään eivätkä nauti elämästään, kansantalous kärsii.

Seikkailupuisto on myös sikäli hyvä tapahtumien ympäristö, että Tuomainen pystyy kirjoittamaan sinne hupaisia ja yllättäviä tapahtumia. Siitä on veijomerimäinen osoitus Hirvikaavan alkupuolella.

”Kommandopipo kumartuu juostessaan, nappaa mansikan mukaansa ja saavuttaa minut.

Mansikka Kommandopipon käsissä on Mansikkalabyrintin osa, sen koriste, sama jonka olen itse kantanut ulos purkaakseni ja lajitellakseni sen kahteen keräysastiaan, muovin muovinkeräykseen, metallin metalliin.

… olin joutunut muun muassa turvautumaan fyysiseen itsepuolustukseen, jonka tuloksena yksi gangstereista oli kuollut muovisen jättiläisjäniksenkorvan ja minun yhteisvaikutuksesta.”

Haastattelussa Tuomainen kertoo lukeneensa aikanaan Veijo Meren tuotantoa paljonkin.

Hauskuuden ohessa Tuomainen kirjoittaa myös asioiden vakavasta puolesta. Kenellekään ei saisi herättää vääriä toiveita jättimäisestä onnesta ja menestyksestä. Elämä ei mene pelkästään onnistumisista toiseen.

Hirvikaavaan Tuomainen annostelee sopivasti romantiikkaa. Henrin suhde Laura Helantoon pitää yllä lukijan jännitystä. Kiltille, ei luonnostaan väkivaltaiselle, Henrille lukija toivoo rakkautta ja ymmärrystä. Suhde Lauraan toimii kuitenkin kuin kaksi magneettinappia. Jos magneetit ovat oikein päin, ne vetävät toisiaan yhteen aina kiivaammin, mitä lähempänä ne ovat. Mutta jos ne kääntyvät väärinpäin, ne työntävät toisiaan pois.

Kuuntele haastattelu

Haastattelin Antti Tuomaista Keravan kirjastossa 14.10.2021. Katso keskustelumme täältä.

Antti Tuomaisen dekkarit

• Tappaja, toivoakseni, Myllylahti 2006

• Veljeni vartija, Myllylahti 2009

• Parantaja, Helsinki-kirjat 2010

• Synkkä niin kuin sydämeni, Like 2013

• Kaivos, Like 2015

• Mies joka kuoli, Like 2016

• Palm Beach Finland, Like 2017

• Pikku Siperia, Like 2018

• Jäniskerroin, Otava 2020

• Hirvikaava, Otava 2021

Antti Tuomaisen palkinnot ja tunnustukset

• Vuoden johtolanka teokselle Parantaja, 2011

• The Petrona Award teokselle Pikku Siperia, 2020