Kirjailija Tommi Melender on huolissaan, että koronan myötä kansallismielinen nationalismi korostuu. Esseekokoelmassaan hänelle sitäkin suurempi uhka on ilmastonmuutos.

Tommi Melender kypsyi kirjailijaksi suuren esikuvansa Paavo Haavikon vaikutuksesta. Siksi hän antoi esseekirjalleen nimeksi: Poika, joka luki Paavo Haavikkoa. Melenderille oli ratkaisevaa se, että hän Haavikon runojen kautta oppi, kuinka maailma ”haavikoitui”. Haavikko tarjosi oivalluksia siitä, miten on lähes mahdotonta sisäistää ja ymmärtää asioiden monimutkaisuus. Kirjailijaesikuvaltaan Melender sisäisti myös ankaran vaatimuksen kirjailijan työlleen. Haavikkoa lainaten hän sanoo, että yksikin valhe tuhoaa kirjailijan. Ammattina se vaatii uskottavuuden säilyttämistä ja aitoutta. Samanlaisen ankaruuden vaatimuksen Melender asettaa ajatuksilleen miehenä olemisesta.

”Nykyinen mieskuva on aika ahdas. Mieheys pitää todistaa ja ansaita. En ole kokenut kuuluvani ahtaaseen maskuliinisuuden kuvaan”, Melender sanoo.

Mies on Melenderin kärjistämänä ”biologinen onnettomuus, maapallon syöpä, hyvän karikatyyri, kauniin irvikuva, Ihmisyyden heittiö, hampuusi, hyypiö ja hanttapuli”.

Esseekirjassaan Poika, joka luki Paavo Haavikkoa kirjailija Tommi Melender pohtii suuria maapallon tulevaisuuteen liittyviä asioita ja yksittäisen ihmisen sisäisiä muutoksia. Kolmas maailmansota ei Melenderin mukaan ole niinkään tärkein uhka. Sen sijaan ”ihminen, tuo roisto ja tunari, oli ydinpommiakin vaarallisempi joukkotuhoase, etenkin länsimainen, demokratian ja markkinatalouden kuolemanuskontoon sitoutunut ihminen”.

Toukokuussa tehdyssä Kirjastokaistan haastattelussa Melender pohti kirjansa teemojen lisäksi koronapandemian vaikutuksia.

”Työn tekeminen muuttui koronan seurauksena. Siitä tuli joustavampaa, kun ihmiset oppivat tekemään työtään missä tahansa. Yhdessä hujauksessa on tullut pieniä, nopeita muutoksia, mutta vielä ei tiedä vaikuttaako se kauemmin”, Melender ajattelee.

Kansallisvaltioiden roolin muuttuminen askarruttaa Melenderiä. Hänen mielestään kansallisvaltioiden merkitystä ja sen aikaa korostavat ovat saaneet intoa koronasta. Länsimaisissa poliittisissa muutoksissa on Melenderin mielestä mukana poissulkeva kansallismielinen nationalismi. Ilmiöt eivät kuitenkaan toistu samanlaisina kuin menneinä aikoina, vaan ne varioituvat ja ilmenevät vähän eri tavalla.

Melender on huolissaan siitä, että heiluriliike menee nyt käpertymiseen sisäänpäin ja vääränlainen isänmaallisuus nousee. Silloin ei olla enää ylpeitä omasta maasta, vaan se on muita kohtaan poissulkevaa. Melenderin kauhukuvissa emme tappele vain ilmastonmuutosta, vaan myös voimistuvaa nationalismia vastaan, jota ei enää fasismista erota.

Koronaa suurempana uhkana Melender näkee ilmastonmuutoksen.

”Se kehitys, mitä olemme nähneet viimeksi kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, osoittaa, että kehitys on vaaralliseen suuntaan menossa, jos katsomme esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kehitystä. Suuret luonnonjärjestykset ovat vaarassa suistua”, Melender varoittaa.

Esseekirjassaan Melender kirjoittaa: Kun ahdistumme Australian metsäpaloista kertovan kuvavirran äärellä, emme rukoile pelastusta Jumalalta, vaan lujitamme toivoamme siihen, että edistys tekee kyllä tehtävänsä ja lahjoittaa meille teknologiat, joilla ilmastonmuutokseen kytkeytyvät sään ääri-ilmiöt saadaan kuriin. Tulevaisuuden koalojen ja kenguruiden ei tarvitse kärventyä tulihelvetissä.

Esseiden kirjoittamisella voi Melenderin mukaan vaikuttaa lukijoihin toisella tavalla kuin runoilla tai pitkällä proosalla. Hän arvelee, että esseet saattavat nousta jopa hänen leipälajikseen.

Runokokoelmat

• Tässäoloa tai unta (1989)

• Maanosa minussa (2003)

• Metallisiivet selässä (2004)

Romaanit

• Kunnian mies (2007)

• Ranskalainen ystävä (2009, Finlandia-palkintoehdokas)

• Lohtu (2011)

• Kylmä sota (2014)

• Rautakausi (2018)

Esseekokoelmat

• Kuka nauttii eniten (2010, Runeberg-palkintoehdokas)

• Melender, Tommi & Hännikäinen, Timo: Liberalismin petos (2012)

• Yhden hengen orgiat (2013)

• Onnellisuudesta (2016)

• Melender, Tommi & Vuola, Sinikka: Maailmojen loput: kirjoituksia romaanitaiteesta (2018)

• Poika, joka luki Paavo Haavikkoa (2020)

Kuuntele haastattelu

Haastattelin Tommi Melenderiä hänen esseekokoelmastaan Poika joka luki Paavo Haavikkoa, ja haastattelu on kuunneltavissa Kirjastokaistalla.