Onko kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoon tullut tuplapalkittujen ongelma? Aiempien tuplien välillä Bo Carpelanilla oli 12 vuotta ja Olli Jalosella 28 vuotta. Nyt Jukka Viikilän ja Pajtim Statovcin palkintojen välillä on viisi vuotta. Kahden kirjailijan palkintovuosien läheisyys herätti keskustelun siitä, pitäisikö jo palkittu kirjailija ”siirtää syrjään” palkinnosta.

Kahden lähekkäin olevan asian liittäminen toisiinsa ei ole kirjallisuudessa ongelmatonta. Joidenkin kirjailijoiden luomisen voima ja kultakausi on tietty ajanjakso. Mika Waltarilla se oli sen verran pitkä, että hän olisi voinut voittaa montakin Finlandiaa. Pirkko Saisiolla on jo nyt seitsemän ehdokkuutta. Se ei johdu nimestä, vaan hienoista kirjoista, joita ehdokasasetteluissa ei ole voinut ohittaa.

Kukin esiraati ja varsinainen palkinnosta päättävä punnitsee aina teoksia – ei kirjailijoita. Valintaan eivät saa vaikuttaa kirjailijan aiemmat teokset.

Keskustelua on synnyttänyt myös kustantamoiden rooli. Satsaavatko toiset kustantamot vain tiettyihin mieskirjailijoihin enemmän kuin naiskirjailijoihin? Otavaa nostettiin esiin siitä, että sille on kertynyt tuplavoittajina Olli Jalonen ja Pajtim Statovci. Jukka Viikilä sen sijaan julkaisi ensimmäisen palkintokirjansa Akvarelleja Engelin kaupungista Gummeruksen kautta.

Eniten ehdokkuuksia saaneiden kustantamoiden osuus näyttää 2000-2024 tältä:

Wsoy 36

Otava 25

S&S 14

Teos 13

Siltala 12

Gummerus 11

Tammi 12

Like 9

Palkintoja näistä on tullut:

Otava 6

Wsoy 5

Teos 4

Tammi 3

Siltala 2

Gummerus 2

Schildts 2

Söderström 1

yht. 25

Kustantamoiden osuuksia on hieman vaikea laskea, koska vuosien 2000-2024 on tapahtunut melkoinen murros kustantamoiden ryppäissä. WSOY:n piiriin kuuluvat nyt mm. Tammi, Johnny Kniga, Kosmos, Bazar, Docendo ja Crime Time. Otavaan puolestaan ovat liittyneet mm. Atena, Like, Karisto, Moreeni ja Nemo.

Kustannusalalle syntyneiden yritysryppäiden yhtenä tavoitteena on ollut karsia kustannuksia ja henkilöstöjen päällekkäisyyksiä. Voisi ajatella, että kustannustoimittajien määrää olisi karsittu ja keskitytty emoyhtiön tuotteisiin. Tätä on kuitenkin vaikea todentaa, sillä henkilömäärä kustannusalalla ei ole vähentynyt, pikemminkin päin vastoin. Varsinkin vuosina 2020 – 2022 henkilömäärä kasvoi kustannusyhdistyksiin kuuluvissa kustantamoissa. Ovatko ns. emoyhtiöt keskittäneet kustannustoimittajien työtä omien kirjailijoiden tukemiseksi? Tätä on hankala arvioida, ja sen tietävät vain yritysryppäiden johtajat.

Naisten osuus ehdokkuuksissa ja palkituissa tasoittunut

Naisten osuus kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuksissa ja palkintojen saajissa on tasoittunut 2000-luvulla verrattuna palkinnon aiempiin vuosikymmeniin. Vieläkin ehdokkuuksia on kertynyt mieskirjailijoille naisia enemmän.

Vuosien 2000 ja 2024 välillä miesten osuus oli 84 ehdokkuutta ja naisten 66. Vuoden 2008 ja 2024 välillä miesten osuus oli 54 ehdokkuutta ja naisten 47. Koko Finlandiahistorian aikana naisehdokkaita on ollut 114 ja miesehdokkaita 160.

Palkinnon saaneista on tällä vuosituhannella ollut 14 miestä ja 11 naista.

Esiraati on viime vuosina valinnut melko tasaisesti naisten ja miesten tekemiä kirjoja ehdokkaiksi. Vuonna 2011 kaikki kuusi ehdokaskirjaa olivat naisten kirjoittamia. Vastaavaa, ainoastaan miesehdokkaiden joukkoa, ei ole Finlandian historiassa. Tosin palkinnon alkuvuosina suhdeluku oli selvästi miesvoittoinen.