Atomipommi tuli kauhistuttavana aseena hyvin nopeasti suomalaisiin seikkailukirjoihin. Kaarlo Nuorvala julkaisi nimimerkillä Max Dugan kirjasen nimeltä Vakooja ja atoomipommi samana syksynä, kun ensimmäinen atomipommi oli vuonna 1945 elokuussa surmannut satojatuhansia ihmisiä Japanissa. Lehtipalvelun halpana kioskikirjana myyty seikkailukertomus oli sarjassa LP-jännikesarja – ei siis jännityssarja.

Amerikkalaiseen miljööseen sijoittuneessa tarinassa nuori nainen, Myrna, rakastuu Bill Gordon -nimiseen tutkijamieheen. Gordon on pääsemässä tärkeään tutkimushankkeeseen, josta ei voi tarkemmin puhua mielitietylleen. Pian parin kanssa tekemisiin hankkiutuu salaperäinen tanssijatar ja hänen avustajansa. He punovat Billin ympärille salajuonen saadakseen miehen koukkuun.

Nuorvala kirjoittaa melko ”miesmäisesti”, että Bill Gordon tunsi miehiseksi oikeudekseen nauttia silmillään siitä, mihin hänen päähänsä ei olisi pälkähtänytkään käsin koskea. Gordonin ennakkokäsitykset ovat rotuluuloiset, kun hän pitää epämiellyttävänä latinalaista rotua olevaa miestä, jolle on ominaista kantaa teräasetta mukanaan. Lopulta paljastuu, että taustalla rikollisesti juonivat saksalaiset ja japanilaiset.

Päähenkilönä nainen on kuitenkin kuvattu ovelaksi, älykkääksi ja toimeliaaksi. Hän ryhtyy auttamaan sulhastaan ja onnistuu selvittämään rikokseen liittyviä seikkoja.

Kaarlo Nuorvala oli hyvin tuottelias kirjailija. Hän julkaisi lähes 80 teosta, joista moni oli vähäsivuisia kioskijännäreitä. Tuotteliaana vuotena 1945 häneltä ilmestyi yhteensä 26 kirjaa. Salaniminä hänellä oli Max Duganin lisäksi muun muassa Bob Palmer, Reino Arras, Hilkka Helovuo, Kalle Kivipää, Roy Wilton ja Earl Kennington.

Nuorvala oli muokkaamassa myös kahta Komisario Palmu -elokuvan käsikirjoitusta: Kaasua, komisario Palmu (1961) ja Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962). Lisäksi hän näytteli neljässä elokuvassa. Mielenkiintoista on myös, että hän julkaisi vuosi Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaanin jälkeen teoksen Rokka: kertomus konekiväärimiehen sodasta, Viljam Pylkäksen ääninauhalle kertoman stilisoinut ja puhtaaksi kirjoittanut Kaarlo Nuorvala. Pohjola ja kumpp., Jyväskylä 1955.

Max Dugan valkokankaalla

Nuorvalan käyttämä nimimerkki Max Dugan löysi tiensä myös amerikkalaiseen elokuvaan. Vuonna 1983 tuli ensi-iltaan draamakomediallinen elokuva Max Duganin paluu. Käsikirjoittaja Neil Simon punoi juoneksi tarinan väärin hankitusta rahasta. Kummallista, että Kaarlo Nuorvala julkaisi vuonna 1945 salapoliisiromaanin Väärää rahaa salanimellä Roy Wilton.

Tyttö kuin atomipommi

Harva tietää, että rillumareisanoittaja Reino ”Repe” Helismaa teki yhden seikkailuromaanin. Vuosi Kaarlo Nuorvalan jälkeen Reino Helismaa julkaisi romaaninsa Tyttö kuin atomipommi. Nyt pommista oli löytynyt jo oikean muotoinen nimikin. Tällä kertaa kyse ei ollut oikeasta pommista vaan naisen kipakkuudesta, joka oli räjähdysherkkää kuin atomipommi.

Tarinassa Ville Emil Koskelo saa tehtäväkseen mennä junalla virkamatkalle ostamaan tädilleen hevosta. Tuohon aikaan junamatka Helsingistä Tampereen suuntaan kohti Salkomäkeä kesti pitkään. Harmikseen Ville saa vaunuun vastapäätä istumaan nuoren naisen, joka ei säästele kiukkuisia sanojaan. Ville nimeää hänet Riitta-Liisaksi, koska siitä saa helposti sanaleikin Riita-Liisan.

Kommellusten vuoksi Ville jää naisen kanssa väärässä paikassa junasta ja hevosen osto uhkaa jäädä tekemättä. Lainattuaan vuotavan soutuveneen he pyrkivät kiirehtimään järven yli Salkomäkeen. Myrsky ajaa heidät kuitenkin saareen ja roistojen pesäpaikalle. He joutuvat vangeiksi kellariin ja kuulevat kuinka konnatkin sadattelevat Riitta-Liisan pippurimaista luonnetta.

Vuosi suurten tuhojen jälkeen kirjoitettuna tuntuu kornilta kuinka roistot juttelevat, että ”nainen laittaa saaren sekaisin vähän siihen malliin kuin ne jenkit tekivät atamoonipommilla siellä Jaappanissa”. Kun asiat alkavat selvitä ja Ville palaa junalla Helsinkiin, hän lukee lehdistä kuinka 1000 vankia kuoli keskitysleirissä ja yli 150 000 ihmistä hautautui raunioihin atomipommin räjähtäessä. Näistä uutisista Ville tuumii: ”Ei kerrassaan mitään todella mielenkiintoista, samat asiat päivästä päivään.”

Helismaan kirja on kuin hassutteleva kotimainen elokuva, jossa roistot ovat yksinkertaisia ja naiset kauniita. Riitta-Liisa on neuvokkaampi kuin koheltava Ville. Hassuja vastoinkäymisiä sattuu vähän liiaksikin, kuin Meksikon pikajunassa. Lopulta rakkaus puhkeaa parin välille ja sankarikin saa sädekehän itselleen miesmäisestä toiminnasta.

Samana vuonna Helismaan kanssa pommista kirjoitti Tauno Karilas teoksen Atomipommi räjähtää: seikkailukertomus Etelä-mereltä. Se kertoo englantilaisesta retkikunnasta, joka lähtee seuraamaan atomipommin kokeiluja Etelämeren saarille. Mukaansa retkikunta saa salaperäisen varjostajan.

Atomipommi oli esillä vielä Veikko Huovisen läpimurtoteoksessa Havukka-ahon ajattelija vuonna 1952. Kirjassa pohditaan luonnonhavainnoinnin lisäksi pommisuojan rakentamista ja näkymätöntä atomia.