KIRJAILIJA PIRKKO SAISIO SAI VARTIO-PALKINNON
Pirkko Saisio palkitaan suomalaista kirjallisuutta uudistaneesta, yhä uusia sukupolvia tavoittavasta kirjallisesta tuotannostaan ja hänen merkittävistä saavutuksistaan suomalaisen kirjallisuuden alalla.
Raadin perustelujen mukaan Saision tuotanto on noussut klassikon asemaan:
”Saision teoksista monet ovat ilmestyessään uudistaneet ja haastaneet suomalaisen kirjallisuuden kenttää. Tänään ne ovat elävä ja aikaa kestävä kokonaisuus, joka puhuttelee yhä uusia lukijoita ja yhä uusia sukupolvia.”
”On Suomen mittakaavassa poikkeuksellista, että edelleen aktiivisesti julkaisevan kirjailijan varhaisempi tuotanto nousee uuteen suosioon ja lisäksi kansainväliseen menestykseen, kuten Saision teosten kanssa on tapahtunut”, palkintoraadin puheenjohtaja Urpu Strellman sanoo. ”Saisio on kirjoissaan ollut aina kiinni ajassaan, mutta myös aikaansa edellä. Nyt on jo mahdollista sanoa, että hänen tuotantonsa on myös ajatonta.”
Palkinnon myötä Haavikko-säätiö elvyttää modernin proosan kärkinimen Marja-Liisa Vartion mukaan nimetyn kirjallisuuspalkinnon.
Palkintoraadin perustelut
”Vuoden 2025 Vartio-palkinto myönnetään kirjailija Pirkko Saisiolle merkittävistä saavutuksista suomalaisen kirjallisuuden alalla.
Pirkko Saision kirjailijanura on jatkunut tänä vuonna viisikymmentä vuotta. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu parikymmentä romaania, kymmeniä näytelmiä ja muita teoksia. Suomalaisessa kirjallisuudessa Saision teokset muodostavat omalakisen, poikkeuksellisen monitahoisen ja vertaa vailla olevan kokonaisuuden.
Saision romaanien rytmi ja hengitys muodostuu usein lyhyen kappaleen varaan rakennetusta kerronnasta ja liikkeestä ulkoisen ja sisäisen, havaitun ja koetun välillä. Lukija tulee vedetyksi näyttämölle: puhujan saappaisiin ja tämän alati liikkeessä oleviin havaintoihin ja muistoihin. Kun teksti vetää henkeä, tilaa syntyy lukijan omalle kokemukselle.
Esikoisteoksestaan Betoniyö (1975) alkaen Saisio on käsitellyt yhteiskunnallisia ilmiöitä ja lähihistoriaa. Keskipisteenä on kuitenkin aina ihminen ja tämän suhde muihin ihmisiin, tapa olla maailmassa, elämässä ja olemassa.
Saision omaelämäkerrallinen trilogia – Pienin yhteinen jaettava (1998), Vastavalo (2000) ja Punainen erokirja (2003) – asetti mittapuun autofiktiolle jo aikana, jolloin autofiktiosta ei vielä puhuttu. Nyt, neljännesvuosisata myöhemmin, trilogia on osa maailmankirjallisuutta.
Tuoreimmissa teoksissaan, Passiossa (2021) ja Sulikossa (2024), Saisio tekee jotain, mitä hän on tehnyt lukuisia kertoja aikaisemminkin ja samalla jotain, mitä hän ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin. Passio kulkee läpi historian ja vuosisatojen; se on suuri eurooppalainen kronikka ja suuri seikkailu, jonka arvoitus on ihminen. Sulikossa päähenkilö on ensimmäistä kertaa todellinen historiallinen henkilö. Näissä kirjoissa etualalle nousee läpi Saision tuotannon kulkeva lanka: sen tutkiminen, mikä on ihmisen hengen ja sielun olemus.
Pirkko Saisio (s. 1949) on kirjailija, näyttelijä ja teatteriohjaaja, joka on julkaissut lähes kaksikymmentä romaania (myös nimillä Jukka Larsson ja Eva Wein). Niiden ohella hän on kirjoittanut kymmeniä näytelmiä, televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia sekä muita teoksia, kuten musikaaleja ja librettoja.
Saision ensimmäinen romaani Elämänmeno (1975) palkittiin vuoden parhaana esikoisteoksena. Punainen erokirja (2003) voitti vuoden parhaana romaanina Finlandia-palkinnon, ja Saisio on ollut Finlandia ehdokkaana myös kuudella muulla romaanillaan. Hänet on palkittu mm. Aleksis Kivi -palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla ja valtion kirjallisuuspalkinnolla.
Saision teoksia on julkaistu 15 kielellä, ja hänen omaelämäkerralliset romaaninsa Pienin yhteinen jaettava (1998), Vastavalo (2000) ja Punainen erokirja (2003) ovat ensimmäiset elossa olevan suomalaisen kirjailijan teokset Penguinin maineikkaassa, maailmankirjallisuuden merkkiteoksia julkaisevassa Modern Classics -ohjelmassa.
Palkintoraatiin kuuluivat toimittaja Anna-Liisa Haavikko, tietokirjailija Helena Ruuska ja kustantaja Urpu Strellman.
Vartio-palkinto uudistuu
Saisiolle myönnetty kunnianosoitus herättää Vartio-palkinnon 17-vuotisesta unestaan. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon arvo kohoaa 10 000 euroon.
Samalla Vartio-palkinnon kriteerit uudistuvat. Vastaisuudessa palkinto myönnetään merkittävistä kirjallisista saavutuksista kaunokirjallisuuden alalla. Palkittavan tekijän sarkaa voivat siis olla romaanit tai novellit, runous, esseistiikka, lasten- ja nuortenkirjallisuus, sarjakuva tai Vartionkin tuotantoon kuuluneet kuunnelmat.
“Halusimme uudistaa palkintoa Vartion satavuotissyntymän kunniaksi. Palkinto keskittyy nyt laajasti kaunokirjalliseen tuotantoon ja mukaan tulee myös lasten- ja nuortenkirjallisuus”, Haavikko-säätiön puheenjohtaja Tuomas Haavikko sanoo.
Marja-Liisa Vartio (1924–1966) aloitti kirjallisen uransa runokokoelmilla Häät (1952) ja Seppele (1953). Tunnetuksi hän tuli kuitenkin prosaistina. Novellikokoelman Maan ja veden välillä (1955) jälkeen ilmestyivät esikoisromaani Se on sitten kevät (1957) ja romaanit Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö (1958), Kaikki naiset näkevät unia (1960) ja Tunteet (1962). Vartion pääteoksena pidetty Hänen olivat linnut ilmestyi postuumisti vuonna 1967.
Vartion puolison, kirjailija Paavo Haavikon (1931–2008) perustaman Haavikko-säätiön jakama Vartio-palkinto myönnettiin vuosina 1994–2008 seitsemälle eri tekijälle heidän ansioistaan luovan kirjoittamisen, tutkimuksen tai tiedeviestinnän alueilla. Aikaisemmat palkitut ovat Auli Viikari (1994), Tuula-Liina Varis (1996), Kaari Utrio (1998), Uma Aaltonen (2000), Outi Nyytäjä (2007), Mirja Bolgár (2008) ja Katriina Järvinen (2008).
Palkinnon lisäksi Haavikko-säätiö jakaa apurahoja edistääkseen luonnonsuojelua, luovaa toimintaa sekä ihmisen elinehtoja.
Kirjailija Pirkko Saision kuva Laura Malmivaara.
