Syksyn sivuja
Olen valinnut syksyn 2021 kirjasadosta muutamia mielenkiintoisia teoksia ja sen lisäksi olen pyytänyt kustantamoilta heidän suosituksiaan. Nämä kirjat saattavat olla syksyn tapauksia, mutta toki muitakin hienoja teoksia varmasti nousee esiin.
Omia poimintojani syksyn kirjoista
WSOY
Johanna Venho: Syyskirja
Venhon romaani Ensimmäinen nainen oli kielellisesti kauniisti kuvattu ja ansiosta Finlandia-ehdokas. Nyt minulla on kovat odotukset tähän uusimpaan.
On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.
Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940–1990.
Anja Snellman: Kaikki minun isäni
Snellmanin tuotanto on aina ollut osaavan vahvaa, ja siksi tämä uusikin on lukulistallani.
Riipaiseva ja tarkkanäköinen romaani isästä, isättömyydestä, rakastumisen helppoudesta ja rakastamisen vaikeudesta.
Isä vihaa naisia, sillä kaikki naiset huijaavat. Äiti vihaa miehiä, sillä kaikki miehet ovat pettureita. Ama ei ole syntynyt kiihkeästä rakkaudesta vaan vihasta. Isättömän, sodassa haavoittuneen, alkoholisoituneen isän mieli on jäänyt menetettyyn Karjalaan, sittemmin ontuvan miehen askel vie Kallion kapakoihin. Isä on olemassa mutta etäinen, hän on tavoiltaan tuttu mutta tuntematon.
Hassan Blasim: Kelloja ja vieraita
Vapaudenaukion mielipuoli oli minulle mieleen jäävää luettavaa. Sitä tulee ilmeisesti olemaan tämä uusinkin.
Irakilainen Elias päätyy kauas kotimaastaan. Elias työskentelee Isisin kokin apulaispoikana Mosulissa. Hän on vieras omassa maassaan, jonka Isis on kaapannut, sekä myöhemmin vieras vieraalla maalla, kun hän päätyy turvapaikanhakijaksi pohjolaan. Pohjola on Soololandia, paikka, jossa vieraat pysyvät aina vieraina.
Miki Liukkonen: Elämä: esipuhe
En välitä siitä, että Miki Liukkonen on itse hehkuttanut tätä uusinta, mittavaa romaaniaan. Kaikki hänen aiemmat kirjansa ovat vakuuttaneet minut Liukkosen kerronnan upeudesta. Syksyn ehdottomin tapaus minulle.
Jo pieni ote Miki Liukkosen kirjasta herättää heti mielenkiinnon ja suuret odotukset:
”Mutta etkö muka toisinaan, vielä selkiytymättöminä intervalleina, herää, havahdu, kuin sukelluksista, suussa outo kumimainen maku? Eikö huone mistä heräät näytä aina ventovieraalta, loimuavan valkoiselta, ja sinä harot itseäsi hereille saostuneen valon seasta, kuin verhoihin takertuneena, ja ajattelet, että oudolla maulla suussa on jotain tekemistä tämän kaiken kanssa, suolaisen kumin maulla.”
Emma Puikkonen: Musta peili
Kirjallaan Eurooppalaiset unet Emma Puikkonen nousi korkealle lukukokemuksissani. Nyt tulossa on uusin. Kolme naista, kolme aikakautta ja kolme kohtaloa. Musta peili on maagisen kaunis romaani maailmasta, jota öljy pyörittää. Ja ihmisestä, jonka on katsottava kuvastimeen. Ida, Lotte ja Astrid ovat määrätietoisia naisia, joiden tarinaan öljy kiemurtelee. Kukin heistä ottaa sen haltuunsa, tavallaan.
Juha Ruusuvuori: Piraatin perintö
Juha Ruusuvuori on aina ollut hyvä historiallisissa aiheissa.
Piraatin perintö on salaperäinen kertomus korkea-arvoisen kirkonmiehen tyttärestä, josta sukeutuu Itämeren merirosvokuningatar 1300-luvulla. Kuusisataa vuotta myöhemmin salaperäinen hylky kohoaa pintaan Purunpään lahdella Kemiönsaarella. Outona pidetty poika alkaa aistia asioita, joiden pitäisi kuulua menneisyyden kätköihin.
Kuinka kaukaa historiasta meidän ominaisuutemme kumpuavat? Voimmeko aistia menneiden sukupolvien läsnäolon nykypäivässä?
Tammi
Jari Järvelä: Aino A.
Mielenkiintoista miten Jari Järvelä kuvailee merkkihenkilöitä. Provosoiva ja leikittelevä elämäkertaromaani Aino Aallosta, naisesta ikonin takana. Se haastaa kultinomaisen ihailun, jossa Alvar Aalto yhä paistattelee.
Otava
Jari Tervo: Pääskyt talvehtivat järven pohjassa
Torsbyn kylä Suomenlahden rannalla, kesä 1521: Mikael Olofinpoika ylöskirjaa Malin-piian suustaan sylkemiä surkeilemattomia suomen sanoja.
Wittenberg, huhtikuu 1539: vastapalveluksi suosituskirjeestä Martti Luther vaatii kirjoitusta kirjoituksesta – maisteri Agricolan on vuodatettava tunnustuksia omasta elämästään, sen häpeällisistä hetkistä, kunnon munauksia Augustinuksen henkeen.
Moskova–Uusikirkko, helmi–huhtikuu 1557: Kustaa Vaasan käskystä rajariitojen ratkaisijaksi Iivana Julman pitopöytään päätynyt Turun piispa tekee tiliä elämästään vaimoilleen kirjoittamissa kirjeissä ja kuolee.
Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä
Vahva kuvaus naisesta, joka pitää intohimoa johtotähtenään ja rakastaa ketä haluaa.
Marja on oman tiensä kulkija. Hän kasvaa vankilaympäristössä ja saa erilaiset eväät elämään. Hän aloittaa yliopiston, vaihtaa näyttelijäksi, mutta päätyy ohjaajaksi Radioteatteriin Olavi Paavolaisen alaisuuteen. Heidän välilleen syntyy jännite, joka johtaa salattuun suhteeseen.
Kertomus poikkeuksellisesta naisesta, joka oli aikaansa edellä. Joka valitsi taiteen ja miehet – ei avioliittoa ja lapsia.
Sirpa Kähkönen: Vihreä Sali
Sirpa Kähkönen kuuluu menneen ajan hienoilla kuvauksillaan suosikkeihini. Vuosikymmenen äänet, ilmiöt ja henkilöt tulevat koskettavan eläviksi hänen kirjoissaan.
Mitä unelmien murskautumisesta seuraa? Väkevä tarina vie 1960-luvun Kuopiosta aina 1910-luvun Pietariin.
Kukkakaupan tsuppari Irene on kadonnut joulun alla 1964, kun sesonki on kiivaimmillaan. Omistajaa painavat kovat sanat, jotka hän on tiuskaissut tytölle. Mutta hyasintit täytyy saada tilaajille.
Irene on jättänyt koulun kesken, Jaakko on parturinapulainen. Heidän välillään on kemiaa. Armeijasta juuri päässyt Leo janoaa rakkautta. Irene salaa ystäviltään kotinsa perhehelvetin, Jaakko ja Leo kamppailevat sen kanssa, mitä on olla mies uudessa maailmassa.
Nuoret etsivät omaa paikkaansa. Miksi on helpompaa valloittaa avaruus kuin rakastaa toista ihmistä?
Juha Itkonen: Kaikki oli heidän
Mielenkiinnolla odotan mitä Juha Itkonen kirjoittaa miehenä elämisestä ja pandemiasta.
Haikea ja vimmainen romaani isistä ja pojista, miehisestä egosta ja maailmanlopusta.
Nelikymppinen teatteriohjaaja Ilmari elää elämänsä kirkasta keskipäivää. On vaimo ja kaksi lasta, puutalo Käpylässä ja hyvin etenevä ura. Rauha kuitenkin järkkyy, kun leskeksi jäänyt isä muuttaa väliaikaisesti asumaan poikansa luokse.
Samaan aikaan Ilmari kirjoittaa omaelämäkerrallista näytelmää, jossa hän käsittelee lapsuuttaan tuurijuopon ja kulttuurivihamielisen työnarkomaanin poikana.
30 vuotta myöhemmin maailmaan on iskenyt uusi, vakava pandemia. Se ajaa Ilmarin pojan mökille eristyksiin ja saa hänet muistelemaan ensimmäistä pandemiaa edeltänyttä kesää ja sen tapahtumia omassa lapsuudenperheessään.
Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto
Finlandia-voittajan odotettu toinen romaani on kuriton kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairaudesta ja romaanin vastaanotosta.
Kirjailija Jan Holm joutuu pikaiseen leikkaukseen: veri hänen sydämessään on kiertänyt väärään suuntaan. Holm julkaisee sairaalasta päästyään omakohtaisen romaanin, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on pian mielipide.
Taivaallinen vastaanotto on tuhannen aiheen ja henkilön romaani, jossa on vahva omakohtainen ydin. Se on kommentaari, tutkimus, sanasto, palaute ja google-haku, villi selitysteos sekä moniääninen kertomus lukevista helsinkiläisistä.
Antti Tuomainen: Hirvikaava
Antti Tuomainen on yksi kansainvälisimmistä suomalaisista dekkarinimistä. Uutuudelle povaan suurta huomiota.
Rikos, rakkaus ja Suomen suurin hirvi. Selviääkö kaikesta matematiikalla?
Vakuutusmatemaatikko Henri Koskinen on juuri saanut elämänsä ja seikkailupuistonsa raiteilleen, kun mies menneisyydestä sekoittaa pakan. Lisää ongelmia aiheuttaa puistolaitteita toimittavan yrityksen siirtyminen hämäräperäisen kolmikon käsiin: miksei Suomen Leikki Oy suostu myymään uutta Hirvihyppy-laitetta puiston vetonaulaksi?
Samaan aikaan Henrin suhde taidemaalari Laura Helantoon ajautuu umpisolmuun. Selviytyäkseen Henri Koskisen on pakko laskea tarkemmin kuin koskaan – ja venytettävä jokaista kaavaa äärimmilleen.
Taina Latvala: Torinon enkeli
Edellinen romaani Venetsialaiset oli minulle hieno lukuelämys. Uskon tämän uudenkin olevan kiehtovaa lukemista.
Mystiseen Torinoon sijoittuva romaani vangitsee intensiivisellä tunnelmallaan ja käsittelee puhuttelevasti naiseuteen liittyviä kysymyksiä.
Elämänsä suuntaa etsivä kirjailija lähtee joulun alla Italiaan, Torinossa sijaitsevaan taiteilijaresidenssiin. Hänellä on taustallaan vastikään päättynyt pitkä parisuhde ja siihen liittyvät kipeät kysymykset äidiksi tulemisesta.
Like
Rosa Liksom: Väylä
Rosa Liksomin odotettu romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.
Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.
Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, evakuointileireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.
Teos
Jouko Sirola: Ihmeellinen matka
Olen huomannut Jouko Sirolan aiemmista kirjoista, etteivät hänen ajattelunsa ja tarinansa kuljekaan aivan ennalta aavistettavasti. Yllätyksellisyyttä odotan myös tältä uutuudelta.
Jouko Sirolan suurteos kertoo matkasta Suomen ympäri. Matka lähtee liikkeelle Loviisan Pernajasta eteläisestä Suomesta ja etenee itärajaa myötäillen valtakunnan pohjoisille rajoille. Lapin käsivarresta pudotaan länsirannikolle ja rannikkoa seuraten Varsinais-Suomeen, kunnes matka Espoon syrjiä ihmetellen kiertyy takaisin lähtöpisteeseensä. Sirola tavoittaa herkullisesti ja terävästi – toisinaan täysin röyhkeästi – valittujen paikkakuntien mielenmaisemat ja tunnelmat. Ihmeellinen matka on karnevalistinen matkakertomus, totuuspohjaista kaunokirjallisuutta, joka tulkitsee asiat juuri niin kuin ne sillä hetkellä näyttävät olevan.
Siltala
Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä
Kielellisesti taitavan ja herkkävireisen Helmi Kekkosen kirjan maailmaan haluan vetäytyä nauttimaan.
Se kertoo yhden naisen vuosikymmenten mittaisen matkan lapsuudesta aikuisuuteen. Kekkonen kertoo, että sen kirjoittaminen on ollut uskomattoman vaikeaa ja raskasta, vaikeampaa kuin mikään tähän mennessä, ja samalla uskomattoman palkitsevaa.
Pirkko Saisio: Passio
Ei ole teosta, joka ei Pirkko Saision koneesta lähteneenä olisi minulle merkittävä. Edellinen Epäröintejä oli huikeaa luettavaa.
Elämän mielekkyyden, sen merkityksen tavoittelu on Pirkko Saision Passio-romaanin ytimessä. Hengellinen etsintä, usko ja ideologia kantavat kaikkia, mutta toisille elämän selviytymistaistelussa yhteinen veri ja sydämen syke ovat ainoa pelastus. Passio on suuri näky, tarkovskilaisen värikylläinen eurooppalainen kronikka. Se on kuin arkaainen legenda, sen kerronnassa on myytin todistusvoima.
Juha Seppälä: Bog Edin / Lataa ja lue – Kolumneja viideltä vuosikymmeneltä
Vaikka Seppälän teksteissä on jo ennen julkaistua, silti ne ovat kiinnostavia ja tärkeitä.
Juha Seppälän kolumnivalikoiman tekstit haarukoivat olemassaoloamme ajassa, jossa joudumme rakentamaan identiteettimme itsemme ulkopuolelta. Kiihtyvällä nopeudella saamme yhteyden kaltaisiimme viidakossa paikkaa etsiviin. Tarvitsemme ikonimme, esieläjämme, mielipidejohtajat, meitä härskimmät roistot ja sankarit. Heille kaikille löytyy kokoelmassa sijansa. Viidellä vuosikymmenellä julkaistut tekstit dokumentoivat lähihistorian muutoksia, kulttuurin tilaa, julkisuuden kummallisuuksia ja historian syklisyyttä. Juttujen lomaan Seppälä kirjoittaa 2020-luvun kommenttinsa.
Kai Ekholm ja Yrjö Repo: Lukemisen aika
Kirjojen kirja, joka kertoo meille, miksi lukeminen on tärkeää.
Into
Risto Isomäki: Atlantin kuningatar
Tässä ajassa mikään ei ole tärkeämpää kuin kirjoittaa maailmaa uhkaavista ilmiöistä. Siinä Isomäki on yksi tärkeimmistä kirjailijoista.
Lähitulevaisuuteemme sijoittuvassa Atlantin kuningattaressa matkataan kohti ilmastokatastrofia. Trooppista biomassaa ja suolaliuosta pohjoiseen, ja arktista merijäätä Afrikkaan kuljettavalla, maailman suurimmalla laivalla käydään henkeäsalpaava kamppailu maailman pelastamiseksi. Juuri kaunokirjallisesta tuotannostaan Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu Risto Isomäki on kirjoittanut koukuttavan, kansainvälistä tasoa olevan trillerin.
Warelia
Marko A. Hautala: Kapinallinen kynämies – A. Untolan merkillinen elämä
Marko A. Hautala täyttää tällä teoksella Suomen kirjallisuushistorian kenties rumimman aukon. ALGOTH – Kapinallinen kynämies on totaalinen elämäkerta monien arvoitusten miehestä Maiju Lassilan ja Irmari Rantamalan tekijänimien takana. Kirjailijavuosinaan erakkomaista elämää viettäneen Algoth Untolan (1868–1918) elämäntarina on ollut näihin päiviin asti sekä lähteiden niukkuuden että tietoisen vääristelyn hämärtämä.
Kustantamoiden suosituksia
Otava
Otavan kustannustoimittajan Salla Pullin mielestä syksystä on vaikea nostaa vain muutamia. Valittujen järjestykseen asettaminen on hänen mielestään mahdotonta.
Lopulta Pulli suostuu nostamaan muutamia julkaisuista:
Inkeri Markkula: Maa joka ei koskaan sula
Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto
Taavi Soininvaara: Sokea oraakkeli
Gummerus
Viestintäpäällikkö Eeva Herrainsilta haluaisi poimia syksystä montakin teosta. Matti Röngän nostalginen romaani Surutalo kertoo isästä, pojista ja rintamamiestalosta. Sisko Savonlahden uutuus Kai minä halusin tätä on odotettu. Kirja käsittelee ulkonäköpainetta ja kertoo naisesta, joka ei kasva ihmisenä.
Esikoisten vastaanotto jännittää aina. Riko Saatsin esikoisteos Hyviä aikomuksia ei ole perinteinen novellikokoelma, vaan lainaa kasvatusoppaan ja sähköpostiviestin tyylejä, tulkitsee gif-videoita, yllättää ja koukuttaa lukijan, Herrainsilta sanoo.
Tietokirjat
Herransilta uskoo, että Anna Kortelaisen Uusi Viipuri yllättää lukijan. Se kertoo viipurilaisten kohtaloista sodan aikana, evakuoinnista ja uudelleensijoittamisen ongelmista. Merkittävässä roolissa kirjassa on Urho Kekkonen, joka keväällä 1941 ehdottaa uuden kaupungin rakentamista Pohjanmaan rannikolle evakkoja varten. Anna Kortelainen pohtii kirjassaan, mitä olisi tapahtunut, jos jatkosota ei olisikaan syttynyt, vaan sotimisen sijaan olisi perustettu Uusi Viipuri.
Aula
Aula-kustantamo päätyi Gummeruksen jälkeen Storytelin omistukseen. Aulasta kustantaja Nora Varjaman suosituslistalle nousevat:
Tuire Malmstedtin Lasitarhan uskon menevän laajaan dekkariyleisöön. Vaikka Malmstedt ei vielä ole kaikkien huulilla, hänet äänestettiin Facebookin Dekkariryhmän äänestyksessä kymmenen parhaimman, elävän, dekkaristin joukkoon. Hienolla Lasitarhalla uskomme Malmstedtin päätyvän uudeksi dekkarikiintotähdeksi, Varjama sanoo.
Meitä jännittää eniten, miten käy Paolo Giordanon romaanin Jopa taivas on meidän. Me rakastimme kirjaa todella paljon, koska siinä on kauniita Italian maisemia, nuoruuden kuolemattomuutta ja illuusioiden menettämistä. Kuitenkin jännittää, mahtaako suomalainen lukija löytää romaanin luo, Varjama sanoo.
Ari Turusen kirja Tuoksujen atlas yllättää taatusti eniten lukijat, koska harva varmaankaan tietää, että miehet ennen muinoin sotaan lähtiessään sivelivät partaansa ruusuvettä. Kirjassa on tuoksujen kulttuurihistoriaa, pieniä tarinoita ja tietoiskuja.
Minerva
WSOY:n kustantamoperheeseen viime vuonna ostetun Minervan myynti- ja markkinointipäällikkö Jorma Mahlanen poimii syksyn kirjoista useita. Eniten Jorma Mahlasta jännittää Sanna-Mari Hovin Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina vastaanotto. Lukijat tulevat yllättymään Mahlasen arvion mukaan ainakin näistä kirjoista: Jose Rodrigues Dos Santosin Auschwitzin taikuri, Tomi Lindblomin Jarkko Ahola – Mies ja ääni ja Esko Seppäsen Maailman onnellisin kansa.
Lukijoiden suosikkia Mahlanen odottaa seuraavista:
Peter James: Kuolemaan jätetty
Carin Gerhardsen: Tuhkimotytöt
Anna Ekberg: Vaarallinen
Jose Rodrigues Dos Santos: Auschwitzin taikuri
Jouni Laaksonen: Vaellustarinoita – Askeleita luontoon
Juha Järvelä: Tove Janssonin Helsinki
Esko Seppänen: Maailman onnellisin kansa
Anneli Jussila: Pentti Linkola ja minä – Elämää toisinajattelijan kanssa
Tomi Lindblom: Jarkko Ahola – Mies ja ääni
Eva Mozes Kor, Lisa Rojany Buccieri: Auschwitzin kaksoset
Howard Blum: Salamurhaajien yö – Hitlerin suunnitelma surmata Roosevelt, Churchill ja Stalin
WSOY / Tammi / Johnny Kniga
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Reetta Miettisen mukaan kustantamon periaate on se, että kirjat kyllä löytävät lukijansa. Sellaisista kirjoista he tekevät kustannussopimuksia, sitä kohti viestintä, markkinointi ja myynti, tuotanto, hallinto ja kaikki tekevät työtä.
Kotimainen kauno
Miki Liukkonen: Elämä: esipuhe
Johanna Venho: Syyskirja
Käännetty kauno
S. J. Bennett: Windsorin solmu
Charlotte Mcconaghy: Viimeinen muuttolintu
Tietokirjat
Jouni K. Kemppainen: Kaija Koo – Taipumaton
Oskari Saari: Aki Hintsa: Tänään olen elossa
Lasten- ja nuortenkirjat
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo
Jakob Wegelius: Hudson Queenin ruusu
Tammi
Max Seeck: Kauna
Saija Kuusela: Katse
Käännetty kauno
Ragnar Jónasson: Saari
Joel Dicker: Huoneen 622 arvoitus
Tieto
Veli-Pekka Lehtonen: Renny Harlin. Ainutlaatuinen elämäni
Kati Rahikainen: Sano se sukkasin
Lapset ja nuoret
Elina Hirvonen & Mervi Lindman: Prinsessa Rämäpää ja riitataika
Cristal Snow & Kati Vuorento: Penni Pähkinäsydän ja mörkökuumeen kirous
Eniten Reetta Miettisen mukaan he jännittävät Johnny Kniga -kustantamolta tulevan Måns Mosessonin kirjoittaman Tim – Aviciin elämäkerta -kirjan vastaanottoa.
Yllätystä he toivovat esimerkiksi Janne Huuskosen Täydellinen päivä -kirjasta.
Siltala
Kustantaja Touko Siltalaa jännittää kirjojen vastaanotossa se käsitelläänkö niitä ylipäänsä ollenkaan mediassa. Siltala harmittelee, että helmikuussa julkaistusta Antti Hurskaisen romaanista Kuihtuminen oli toukokuuhun mennessä ilmestynyt yksi arvio, hieno ja oivaltava kritiikki Nuoren Voiman verkkolehdessä. ”Yllätyksien ennakoimiseenkaan en näytä venyvän. Nuori sieluni on vuosien mennen arpeutunut mitä moninaisimpien negatiivisten yllätysten myötä”, Siltala sanoo.
Hän odottaa lukijoiden suosikeiksi nousevan:
Pirkko Saisio: Passio
Antti Tuuri: Paavo Talvelan elämä
Teos
Teoksen tiedotuspäällikkö Hannele Jyrkkä kirjoittaa, että syksyn kaunokirjallisuuden suosikkeja kustantamo odottaa muun muassa näistä:
Hurmeen nykysuomennos Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä, Pertti Lassilan haikean kaunis romaani Venetsia, Matias Riikosen leikin ja toden maailmoja hienosti miksaava romaani Matara, Alexandra Salmelan säkenöivä self-help-bitch-lit-romaani 56, oletan, J. P. Pulkkisen riipivä, itsenäinen jatko-osa Vantaa-sarjalle Lapsi punaisessa komerossa sekä esikoisromaaneista näytelmäkirjailijana ja dramaturgina tunnetun E. L. Karhun huikea ja täysin omaehtoinen Veljelleni ja Quynh Tranin rakkaudesta ja perheeseen kuulumisesta kertova hieno Varjo ja viileys.
Lastenkirjallisuuden klassikkosuosikkeja ovat jo Juhani Känkäsen Apo Apponen -sarja, Tomi Kontion ja Elina Warsta Koira nimeltään Kissa -sarja sekä Kristiina Lähteen ja Julia Vuoren Arhippa-sarja. Syksyllä ilmestyvät Apo Apponen – Skuuttijengi ratkaisee, Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme sekä Arhippa pyryharakkana. Myös Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Suomen supernaisia -sarja on noussut suosikiksi. Syksyllä sarjassa ilmestyy kirja Fredrika! Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha.
Tietokirjallisuuden syksyn suosikkeja tulevat olemaan varmastikin Timo Miettisen Eurooppa – poliittisen yhteisön historia, Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan Luonnollisia ajatuksia sekä Antto Vihman Nostalgia – Teoria ja käytäntö.
Teos odottaa jännityksellä, minkälainen into ja palo syntyy tanskalaisen Asta Olivia Nordenhofin Scandinavian Star -sarjasta. Syksyllä suomeksi ilmestyvä sarjan ensimmäinen osa Löysää rahaa (suom. Aino Ahonen ja Vappu Vähälummukka) ilmestyi juuri ruotsiksi, ja se on saanut jo loistavan vastaanoton.
Yllätystä he odottavat Kalle Kinnusen ja Jukka Mäkelän teoksesta Valkokankaan valtakunta – Elokuvamoguli Jukka Mäkelän tunnustukset.
Lastenkirjallisuuden klassikkosuosikkeja ovat
Juhani Känkänen: Apo Apponen -sarja
Tomi Kontio ja Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa -sarja
Kristiina Lähde ja Julia Vuori: Arhippa-sarja
Leena Virtanen ja Sanna Pelliccioni: Fredrika!
Tietokirjallisuuden syksyn suosikkeja
Timo Miettinen: Eurooppa – poliittisen yhteisön historia
Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta: Luonnollisia ajatuksia
Antto Vihma: Nostalgia – Teoria ja käytäntö.
