Nyt ajankohtaiseksi noussut ajatus Euroopan omasta puolustusliitosta syntyi jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomalainen kansanedustaja, kirjailija, Konrad Lehtimäki haaveili vuonna 1917 yhteisestä eurooppalaisesta puolustusliitosta.
KIRJAILIJA PIRKKO SAISIO SAI VARTIO-PALKINNON
Pirkko Saisio palkitaan suomalaista kirjallisuutta uudistaneesta, yhä uusia sukupolvia tavoittavasta kirjallisesta tuotannostaan ja hänen merkittävistä saavutuksistaan suomalaisen kirjallisuuden alalla.
Mykkä kirjailija – äänekäs lukija
Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö on monien ulottuvuuksien ameebamainen tarinoiden kirja. Se on monipersoonainen kaunokirjallinen tutkielma naiseudesta, rakkaudelle antautumisesta ja miehiselle taiteentekemiselle uhrautumisesta.
Veden alle ei pääse rikkomatta pintaa
Kaunis ja hienovaraisen surumielinen on Veera Sylviuksen runoelma naiseksi kasvamisesta. Irtaantuminen kodista ilman tukea kohti aikuisuutta on tuskallista.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2024
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden kautta avautui karu kuva elämän kovuudesta. Mutta yksi teoksista loi myös vahvan uskon suvaitsevaisuuden tärkeydestä ja voimasta.
Tuplapalkitut kirjailijat boikottiin?
Unimatkoja mielen syövereihin
Janne Oran Ihmisten yö on mieltä kiehtova ja askarruttava tarinoiden rypäs. Se tempaa mukaansa outoudellaan. Tarinoissa tunnelmat vaihtuvat lähes rajattoman mielikuvituksellisesti.
Ville-Juhani Sutisen Paratiisista sai Laurin-kirja äänikirjapalkinnon
Ville-Juhani Sutisen Paratiisille Laurin-kirja äänikirjapalkinto. Teos on aikaa kestävää kirjallisuutta, se jättää pysyvän jäljen lukijan mieleen.
Kaarnassa näkyvät menneen ajan tuskat
Tommi Kinnusen Kaarna on tärkeän koskettava kirja. Se osoittaa kuinka sodan karmeudet lyövät ihmisiä pirstaleiksi vuosikymmeniksi tavalla, josta on lähes mahdotonta toipua. Julmuudet rikkoivat Lainan ja muurasivat hänet surun tumman kaarnan sisään.
Muistot liukenevat veteen kuin hiekansirut
Jukka Viikilän Hiekkalinnat laittaa lukijan miettimään, voiko kaunokirjalliselle tekstille esittää vaatimusta tosiasioiden paikkansapitävyydestä.
Ihmisen ikävä toisen luo
Aiemmin historiallisia romaaneja kirjoittanut Pirjo Tuominen on nyt ottanut aiheekseen nykyajan ja vanhusten tunnot muuttuneessa maailmassa.
Ajantaskun vangit
Todellisuutta ja kuvitelmaa ei voi enää erottaa. Elämme Joel Haahtelan mielestä ilmeisesti jo nyt totuuden jälkeisessä maailmassa.
Toivo paremmasta
Mooses Mentulan romaani Toiviokoski kuvaa sodan jälkeistä toivoa, uskoa parempaan elämään.
Tähdet ja langat kohdallaan
Kirjailija Satu Rämön dekkarisarjan synnyssä ovat tähdet olleet kohdallaan. Kolmiosaisen sarjan kirjoja on jo nyt myyty yli 300 000 kappaletta.
Isoja teemoja Finlandia-listassa
Valinnoillaan esiraati on ilmeisesti halunnut kiinnittää huomiota luontokadon uhkiin, uskonnon merkitykseen, menneiden sotien ja väärinymmärrysten vaikutuksiin ja valtakulttuurien vaihtoehtoihin.
Miehen tie
Tommi Melender on kirjoittanut viiden sukupolven ajalta todellista Suomea muistuttavan kuvaelman kuvitteellisesta Suomesta.
Värikäs kielimatka miehisyyteen
Juhani Branderin Amerikka on huikeaa kieli-iloittelua surun keskellä.
Väärässä olemisen raskas laahus
Sirpa Kähkönen on kirjoittanut koskettavan teoksen omaan sukuunsa yli sukupolvien vaikuttavista laahuksista, suruista ja kaltoinkohteluista.
Kuristaako sähköinen myynti kirjailijoiden kukkaroa?
Miten painettujen kirjojen ja sähköisen myynnin muutokset ovat vaikuttaneet kaunokirjailijoiden ansiomahdollisuuteen?
Ihmisiä taudin ja sota-ajan kuohuissa
Aki Ollikaisen kirjan kuvaama ajankohta ja toiseen tarinaosaan liittyvä sairaus nostavat mieleen väistämättä ajatuksia nykyajan sodan ja koronan vaikutuksista ihmisiin.