Markus Nummi on löytänyt koskettavan aiheen kuvata naisten oikeutta omaan kehoonsa ja samalla miesten suhtautumista asiaan. Vuosisadan alussa aborttia pidettiin lapsenmurhana. Käräjille joutuu kylän naisia ja miehiäkin syytettyinä sikiönlähdetyksestä.
Löytyykö suomalaisuuden kansalliseepoksesta pieni kytkös rocktähti Elvikseen? Linna-tutkija Yrjö Varpio arvioi, että Linna on voinut saada virikkeitä Kankaanpään Eliakseen Elvis-elokuvasta.
Nyt ajankohtaiseksi noussut ajatus Euroopan omasta puolustusliitosta syntyi jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomalainen kansanedustaja, kirjailija, Konrad Lehtimäki haaveili vuonna 1917 yhteisestä eurooppalaisesta puolustusliitosta.
Pirkko Saisio palkitaan suomalaista kirjallisuutta uudistaneesta, yhä uusia sukupolvia tavoittavasta kirjallisesta tuotannostaan ja hänen merkittävistä saavutuksistaan suomalaisen kirjallisuuden alalla.
Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö on monien ulottuvuuksien ameebamainen tarinoiden kirja. Se on monipersoonainen kaunokirjallinen tutkielma naiseudesta, rakkaudelle antautumisesta ja miehiselle taiteentekemiselle uhrautumisesta.
Kaunis ja hienovaraisen surumielinen on Veera Sylviuksen runoelma naiseksi kasvamisesta. Irtaantuminen kodista ilman tukea kohti aikuisuutta on tuskallista.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden kautta avautui karu kuva elämän kovuudesta. Mutta yksi teoksista loi myös vahvan uskon suvaitsevaisuuden tärkeydestä ja voimasta.
Tuplapalkitut kirjailijat boikottiin?
Janne Oran Ihmisten yö on mieltä kiehtova ja askarruttava tarinoiden rypäs. Se tempaa mukaansa outoudellaan. Tarinoissa tunnelmat vaihtuvat lähes rajattoman mielikuvituksellisesti.
Ville-Juhani Sutisen Paratiisille Laurin-kirja äänikirjapalkinto. Teos on aikaa kestävää kirjallisuutta, se jättää pysyvän jäljen lukijan mieleen.
Tommi Kinnusen Kaarna on tärkeän koskettava kirja. Se osoittaa kuinka sodan karmeudet lyövät ihmisiä pirstaleiksi vuosikymmeniksi tavalla, josta on lähes mahdotonta toipua. Julmuudet rikkoivat Lainan ja muurasivat hänet surun tumman kaarnan sisään.
Jukka Viikilän Hiekkalinnat laittaa lukijan miettimään, voiko kaunokirjalliselle tekstille esittää vaatimusta tosiasioiden paikkansapitävyydestä.
Aiemmin historiallisia romaaneja kirjoittanut Pirjo Tuominen on nyt ottanut aiheekseen nykyajan ja vanhusten tunnot muuttuneessa maailmassa.
Todellisuutta ja kuvitelmaa ei voi enää erottaa. Elämme Joel Haahtelan mielestä ilmeisesti jo nyt totuuden jälkeisessä maailmassa.
Mooses Mentulan romaani Toiviokoski kuvaa sodan jälkeistä toivoa, uskoa parempaan elämään.
Kirjailija Satu Rämön dekkarisarjan synnyssä ovat tähdet olleet kohdallaan. Kolmiosaisen sarjan kirjoja on jo nyt myyty yli 300 000 kappaletta.
Valinnoillaan esiraati on ilmeisesti halunnut kiinnittää huomiota luontokadon uhkiin, uskonnon merkitykseen, menneiden sotien ja väärinymmärrysten vaikutuksiin ja valtakulttuurien vaihtoehtoihin.
Tommi Melender on kirjoittanut viiden sukupolven ajalta todellista Suomea muistuttavan kuvaelman kuvitteellisesta Suomesta.
Juhani Branderin Amerikka on huikeaa kieli-iloittelua surun keskellä.
Sirpa Kähkönen on kirjoittanut koskettavan teoksen omaan sukuunsa yli sukupolvien vaikuttavista laahuksista, suruista ja kaltoinkohteluista.
